Il était une fois une petite fille extrêmement têtue et imprudente qui n'écoutait pas ses parents et qui n'obéissait pas quand ils lui avaient dit quelque chose. Pensez-vous que cela pouvait bien tourner?
Un jour, la fillette dit à ses parents: « J'ai tellement entendu parler de Dame Trude que je veux une fois aller chez elle: il paraît que c'est fantastique et qu'il y a tant de choses étranges dans sa maison, alors la curiosité me démange. »
Les parents le lui défendirent rigoureusement et lui dirent: « Écoute: Dame Trude est une mauvaise femme qui pratique toutes sortes de choses méchantes et impies; si tu y vas, tu ne seras plus notre enfant! »
La fillette se moqua de la défense de ses parents et alla quand même là-bas. Quand elle arriva chez Dame Trude, la vieille lui demanda:
- Pourquoi es-tu si pâle?
- Oh! dit-elle en tremblant de tout son corps, c'est que j'ai eu si peur de ce que j'ai vu.
- Et qu'est-ce que tu as vu? demanda la vieille.
- J'ai vu sur votre seuil un homme noir, dit la fillette.
- C'était un charbonnier, dit la vieille.
- Après, j'ai vu un homme vert, dit la fillette.
- Un chasseur dans son uniforme, dit la vieille.
- Après, j'ai vu un homme tout rouge de sang.
- C'était un boucher, dit la vieille.
- Ah! Dame Trude, dans mon épouvante, j'ai regardé par la fenêtre chez vous, mais je ne vous ai pas vue: j'ai vu le Diable en personne avec une tête de feu.
- Oh oh! dit la vieille, ainsi tu as vu la sorcière dans toute sa splendeur! Et cela, je l'attendais et je le désirais de toi depuis longtemps: maintenant tu vas me réjouir.
Elle transforma la fillette en une grosse bûche qu'elle jeta au feu, et quand la bûche fut bien prise et en train de flamber, Dame Trude s'assit devant et s'y chauffa délicieusement en disant: « Oh! le bon feu, comme il flambe bien clair pour une fois! »
Un jour, la fillette dit à ses parents: « J'ai tellement entendu parler de Dame Trude que je veux une fois aller chez elle: il paraît que c'est fantastique et qu'il y a tant de choses étranges dans sa maison, alors la curiosité me démange. »
Les parents le lui défendirent rigoureusement et lui dirent: « Écoute: Dame Trude est une mauvaise femme qui pratique toutes sortes de choses méchantes et impies; si tu y vas, tu ne seras plus notre enfant! »
La fillette se moqua de la défense de ses parents et alla quand même là-bas. Quand elle arriva chez Dame Trude, la vieille lui demanda:
- Pourquoi es-tu si pâle?
- Oh! dit-elle en tremblant de tout son corps, c'est que j'ai eu si peur de ce que j'ai vu.
- Et qu'est-ce que tu as vu? demanda la vieille.
- J'ai vu sur votre seuil un homme noir, dit la fillette.
- C'était un charbonnier, dit la vieille.
- Après, j'ai vu un homme vert, dit la fillette.
- Un chasseur dans son uniforme, dit la vieille.
- Après, j'ai vu un homme tout rouge de sang.
- C'était un boucher, dit la vieille.
- Ah! Dame Trude, dans mon épouvante, j'ai regardé par la fenêtre chez vous, mais je ne vous ai pas vue: j'ai vu le Diable en personne avec une tête de feu.
- Oh oh! dit la vieille, ainsi tu as vu la sorcière dans toute sa splendeur! Et cela, je l'attendais et je le désirais de toi depuis longtemps: maintenant tu vas me réjouir.
Elle transforma la fillette en une grosse bûche qu'elle jeta au feu, et quand la bûche fut bien prise et en train de flamber, Dame Trude s'assit devant et s'y chauffa délicieusement en disant: « Oh! le bon feu, comme il flambe bien clair pour une fois! »
Olipa kerran pieni tyttö, joka oli itsepäinen ja pahankurinen, ja kun vanhemmat sanoivat hänelle jotakin, ei hän koskaan totellut. Mitenkä hänen siis olisi voinut käydä hyvin? Eräänä päivänä hän sanoi vanhemmilleen:
- Olen kuullut niin paljon Trude-rouvasta, että haluaisin kerrankin mennä hänen luokseen käymään. Ihmiset sanovat, että hänen luonaan on hyvin kummallista, ja he kertovat niin paljon merkillisiä juttuja hänestä, että olen tullut oikein uteliaaksi!
Vanhemmat kielsivät häntä jyrkästi menemästä ja sanoivat:
- Trude-rouva on paha nainen, joka harjoittaa kaikenlaista ilkeyttä, ja jos menet hänen luokseen, niin et ole enää meidän lapsemme.
Mutta tyttö ei välittänyt vanhempiensa kiellosta, vaan läksi Trude-rouvan luo. Ja kun hän tuli hänen luokseen, kysyi Trude-rouva:
- Miksi olet niin kalpea?
- Voi, sanoi tyttö vapisten, minä säikähdin kovin kaikkea, mitä olen nähnyt!
- Mitä sinä sitten näit?
- Minä näin tiellä mustan miehen.
- Se oli sysimies.
- Sitten minä näin vihreän miehen.
- Se oli metsästäjä.
- Sitten minä näin veripunaisen miehen.
- Se oli teurastaja.
- Voi Trude-rouva, minua peloitti kovasti, sillä kun katsoin ikkunasta sisään, en nähnyt teitä, vaan pahan, jolla oli tulinen pää.
- Ohhoh!, sanoi Trude-rouva, silloinhan näit noidan parhaissa koristeissaan. Olen jo kauan odottanut sinua tänne ja toivonut, että antaisit minulle valoa.
Samassa hän noitui tytön haloksi ja heitti hänet tuleen! Ja kun tuli leimusi oikein kirkkaasti, kävi hän takan ääreen istumaan, lämmitteli nautiskellen itseään ja sanoi kähisten:
- Kylläpäs tuli nyt palaakin kirkkaasti ja lämmittää ihanasti!
- Olen kuullut niin paljon Trude-rouvasta, että haluaisin kerrankin mennä hänen luokseen käymään. Ihmiset sanovat, että hänen luonaan on hyvin kummallista, ja he kertovat niin paljon merkillisiä juttuja hänestä, että olen tullut oikein uteliaaksi!
Vanhemmat kielsivät häntä jyrkästi menemästä ja sanoivat:
- Trude-rouva on paha nainen, joka harjoittaa kaikenlaista ilkeyttä, ja jos menet hänen luokseen, niin et ole enää meidän lapsemme.
Mutta tyttö ei välittänyt vanhempiensa kiellosta, vaan läksi Trude-rouvan luo. Ja kun hän tuli hänen luokseen, kysyi Trude-rouva:
- Miksi olet niin kalpea?
- Voi, sanoi tyttö vapisten, minä säikähdin kovin kaikkea, mitä olen nähnyt!
- Mitä sinä sitten näit?
- Minä näin tiellä mustan miehen.
- Se oli sysimies.
- Sitten minä näin vihreän miehen.
- Se oli metsästäjä.
- Sitten minä näin veripunaisen miehen.
- Se oli teurastaja.
- Voi Trude-rouva, minua peloitti kovasti, sillä kun katsoin ikkunasta sisään, en nähnyt teitä, vaan pahan, jolla oli tulinen pää.
- Ohhoh!, sanoi Trude-rouva, silloinhan näit noidan parhaissa koristeissaan. Olen jo kauan odottanut sinua tänne ja toivonut, että antaisit minulle valoa.
Samassa hän noitui tytön haloksi ja heitti hänet tuleen! Ja kun tuli leimusi oikein kirkkaasti, kävi hän takan ääreen istumaan, lämmitteli nautiskellen itseään ja sanoi kähisten:
- Kylläpäs tuli nyt palaakin kirkkaasti ja lämmittää ihanasti!