DEUTSCH

Das Hirtenbüblein

SUOMI

Paimenpoika


Es war einmal ein Hirtenbübchen, das war wegen seiner weisen Antworten, die es auf alle Fragen gab, weit und breit berühmt. Der König des Landes hörte auch davon, glaubte es nicht und ließ das Bübchen kommen. Da sprach er zu ihm: "Kannst du mir auf drei Fragen, die ich dir vorlegen will, Antwort geben, so will ich dich ansehen wie mein eigen Kind, und du sollst bei mir in meinem königlichen Schloss wohnen." Sprach das Büblein: "Wie lauten die drei Fragen?" Der König sagte: "Die erste lautet: wie viel Tropfen Wasser sind in dem Weltmeer?" Das Hirtenbüblein antwortete: "Herr König, lasst alle Flüsse auf der Erde verstopfen, damit kein Tröpflein mehr daraus ins Meer lauft, das ich nicht erst gezählt habe, so will ich Euch sagen, wie viel Tropfen im Meere sind." Sprach der König: "Die andere Frage lautet: wie viel Sterne stehen am Himmel?" Das Hintenbübchen sagte: "Gebt mir einen großen Bogen weiß Papier," und dann machte es mit der Feder so viel feine Punkte darauf, dass sie kaum zu sehen und fast gar nicht zu zählen waren und einem die Augen vergingen, wenn man darauf blickte. Darauf sprach es: "So viel Sterne stehen am Himmel, als hier Punkte auf dem Papier, zählt sie nur." Aber niemand war dazu imstand. Sprach der König: "Die dritte Frage lautet: wie viel Sekunden hat die Ewigkeit?" Da sagte das Hirtenbüblein: "In Hinterpommern liegt der Demantberg, der hat eine Stunde in die Höhe, eine Stunde in die Breite und eine Stunde in die Tiefe; dahin kommt alle hundert Jahr ein Vöglein und wetzt sein Schnäbelein daran, und wenn der ganze Berg abgewetzt ist, dann ist die erste Sekunde von der Ewigkeit vorbei."

Sprach der König: "Du hast die drei Fragen aufgelöst wie ein Weiser und sollst fortan bei mir in meinem königlichen Schlosse wohnen, und ich will dich ansehen wie mein eigenes Kind."
Olipa kerran paimenpoika, joka oli kuuluisa siitä, että hän osasi vastata viisaasti kaikkiin kysymyksiin. Maan kuningas kuuli hänestä kerrottavan, mutta ei uskonut näihin puheisiin, vaan kutsutti sen vuoksi pojan luokseen. Hän sanoi pojalle:
- Jos osaat vastata kolmeen kysymykseen, jotka asetan sinulle, niin otan sinut omaksi lapsekseni ja saat asua kuninkaallisessa linnassani.
- Mitkä ovat nuo kolme kysymystä? kysyi poika.
Kuningas sanoi:
- Ensimmäinen on: montako pisaraa vettä on valtameressä?
Poika vastasi:
- Herra kuningas, pysäyttäkää kaikki joet, niin ettei ainoakaan pisara enää juokse mereen, niin sitten sanon, montako vesipisaraa siinä on.
Kuningas sanoi:
- Toinen kysymys on: paljonko on tähtiä taivaan laella?
Paimenpoika sanoi:
- Antakaa minulle iso arkki paperia! - Sitten poika piirsi kynällä paperille niin paljon pieniä pisteitä, että niitä tuskin saattoi nähdä eikä lainkaan laskea, ja silmät menivät aivan sekaisin, kun niitä katseli. Sitten hän sanoi:
- Taivaalla on yhtä paljon tähtiä kuin pisteitä tällä paperilla, koettakaapa niitä laskea!
Mutta kukaan ei pystynyt siihen. Kuningas sanoi:
- Kolmas kysymys on: montako sekuntia on iäisyydessä?
Paimenpoika sanoi:
- Kaukana täältä on timanttivuori, joka on tunnin korkea, tunnin leveä ja tunnin syvä. Joka sadas vuosi tulee sinne pieni lintu ja hioo vuorta nokallaan. Kun koko timanttivuori on hiottu, niin silloin on ensimmäinen sekunti iäisyyttä kulunut loppuun.
Kuningas sanoi:
- Olet viisaasti ratkonut nämä kolme kysymystä, ja saat nyt jäädä asumaan kuninkaalliseen linnaani, ja minä otan sinut omaksi lapsekseni.




Vergleich zwei Sprachen:













Donations are welcomed & appreciated.


Thank you for your support.