Es war einmal ein kleines Mädchen, das war eigensinnig und vorwitzig, und wenn ihm seine Eltern etwas sagten, so gehorchte es nicht: wie konnte es dem gut gehen? Eines Tages sagte es zu seinen Eltern: "Ich habe so viel von der Frau Trude gehört, ich will einmal zu ihr hingehen, die Leute sagen, es sehe so wunderlich bei ihr aus, und erzählen, es seien so seltsame Dinge in ihrem Hause, da bin ich ganz neugierig geworden." Die Eltern verboten es ihr streng und sagten: "Die Frau Trude ist eine böse Frau, die gottlose Dinge treibt, und wenn du zu ihr hingehst, so bist du unser Kind nicht mehr." Aber das Mädchen kehrte sich nicht an das Verbot seiner Eltern und ging doch zu der Frau Trude. Und als es zu ihr kam, fragte die Frau Trude: "Warum bist du so bleich?" - "Ach," antwortete es und zitterte am Leibe, "ich habe mich so erschrocken über das, was ich gesehen habe." - "Was hast du gesehen?" - "Ich sah auf Eurer Stiege einen schwarzen Mann." - "Das war ein Köhler." - "Dann sah ich einen grünen Mann." - "Das war ein Jäger." - "Danach sah ich einen blutroten Mann." - "Das war ein Metzger." - "Ach, Frau Trude, mir grauste, ich sah durchs Fenster und sah Euch nicht, wohl aber den Teufel mit feurigem Kopf." - "Oho," sagte sie, "so hast du die Hexe in ihrem rechten Schmuck gesehen: ich habe schon lange auf dich gewartet und nach dir verlangt, du sollst mir leuchten." Da verwandelte sie das Mädchen in einen Holzblock und warf ihn ins Feuer. Und als er in voller Glut war, setzte sie sich daneben, wärmte sich daran und sprach: "Das leuchtet einmal hell!"
Olipa kerran pieni tyttö, joka oli itsepäinen ja pahankurinen, ja kun vanhemmat sanoivat hänelle jotakin, ei hän koskaan totellut. Mitenkä hänen siis olisi voinut käydä hyvin? Eräänä päivänä hän sanoi vanhemmilleen:
- Olen kuullut niin paljon Trude-rouvasta, että haluaisin kerrankin mennä hänen luokseen käymään. Ihmiset sanovat, että hänen luonaan on hyvin kummallista, ja he kertovat niin paljon merkillisiä juttuja hänestä, että olen tullut oikein uteliaaksi!
Vanhemmat kielsivät häntä jyrkästi menemästä ja sanoivat:
- Trude-rouva on paha nainen, joka harjoittaa kaikenlaista ilkeyttä, ja jos menet hänen luokseen, niin et ole enää meidän lapsemme.
Mutta tyttö ei välittänyt vanhempiensa kiellosta, vaan läksi Trude-rouvan luo. Ja kun hän tuli hänen luokseen, kysyi Trude-rouva:
- Miksi olet niin kalpea?
- Voi, sanoi tyttö vapisten, minä säikähdin kovin kaikkea, mitä olen nähnyt!
- Mitä sinä sitten näit?
- Minä näin tiellä mustan miehen.
- Se oli sysimies.
- Sitten minä näin vihreän miehen.
- Se oli metsästäjä.
- Sitten minä näin veripunaisen miehen.
- Se oli teurastaja.
- Voi Trude-rouva, minua peloitti kovasti, sillä kun katsoin ikkunasta sisään, en nähnyt teitä, vaan pahan, jolla oli tulinen pää.
- Ohhoh!, sanoi Trude-rouva, silloinhan näit noidan parhaissa koristeissaan. Olen jo kauan odottanut sinua tänne ja toivonut, että antaisit minulle valoa.
Samassa hän noitui tytön haloksi ja heitti hänet tuleen! Ja kun tuli leimusi oikein kirkkaasti, kävi hän takan ääreen istumaan, lämmitteli nautiskellen itseään ja sanoi kähisten:
- Kylläpäs tuli nyt palaakin kirkkaasti ja lämmittää ihanasti!
- Olen kuullut niin paljon Trude-rouvasta, että haluaisin kerrankin mennä hänen luokseen käymään. Ihmiset sanovat, että hänen luonaan on hyvin kummallista, ja he kertovat niin paljon merkillisiä juttuja hänestä, että olen tullut oikein uteliaaksi!
Vanhemmat kielsivät häntä jyrkästi menemästä ja sanoivat:
- Trude-rouva on paha nainen, joka harjoittaa kaikenlaista ilkeyttä, ja jos menet hänen luokseen, niin et ole enää meidän lapsemme.
Mutta tyttö ei välittänyt vanhempiensa kiellosta, vaan läksi Trude-rouvan luo. Ja kun hän tuli hänen luokseen, kysyi Trude-rouva:
- Miksi olet niin kalpea?
- Voi, sanoi tyttö vapisten, minä säikähdin kovin kaikkea, mitä olen nähnyt!
- Mitä sinä sitten näit?
- Minä näin tiellä mustan miehen.
- Se oli sysimies.
- Sitten minä näin vihreän miehen.
- Se oli metsästäjä.
- Sitten minä näin veripunaisen miehen.
- Se oli teurastaja.
- Voi Trude-rouva, minua peloitti kovasti, sillä kun katsoin ikkunasta sisään, en nähnyt teitä, vaan pahan, jolla oli tulinen pää.
- Ohhoh!, sanoi Trude-rouva, silloinhan näit noidan parhaissa koristeissaan. Olen jo kauan odottanut sinua tänne ja toivonut, että antaisit minulle valoa.
Samassa hän noitui tytön haloksi ja heitti hänet tuleen! Ja kun tuli leimusi oikein kirkkaasti, kävi hän takan ääreen istumaan, lämmitteli nautiskellen itseään ja sanoi kähisten:
- Kylläpäs tuli nyt palaakin kirkkaasti ja lämmittää ihanasti!