ESPAÑOL

El zagalillo

SUOMI

Paimenpoika


Érase un zagalillo, famoso en muchas leguas a la redonda por sus respuestas atinadas y discretas. Su fama llegó a oídos del Rey, el cual, no dando crédito a lo que le contaban del chiquillo, mandó llamarlo a su presencia. Díjole:
- Si eres capaz de responder acertadamente a tres preguntas que voy a hacerte, vivirás conmigo en palacio como si fueras mi propio hijo.
- ¿Cuáles son las preguntas? - dijo el muchacho.
- En primer lugar - dijo el Rey -, dime cuántas gotas de agua hay en el océano.
A lo que respondió el zagal:
- Señor Rey, ordenad que detengan todos los ríos de la tierra, para que no entre en el mar ni una gota de agua más hasta que yo las haya contado, y entonces os diré las que contiene el océano.
- He aquí la segunda pregunta - prosiguió el Rey -: ¿Cuántas estrellas hay en el cielo?
- Dadme un pliego grande de papel - respondió el pastorcillo. Y trazó en él con una pluma tantos puntitos y tan apretados, que apenas se distinguían unos de otros; era imposible contarlos, y se le nublaba la vista a quien los miraba fijamente. Luego dijo -: Hay en el cielo tantas estrellas como puntitos en este papel. ¡Contadlos, y lo sabréis!
Pero nadie fue capaz de hacerlo. Y el Rey continuó:
- Va la tercera pregunta: ¿Cuántos segundos tiene la eternidad?
- En Pomerania - contestó el muchacho - hay una montaña de diamantes: tiene una legua de alto, otra de ancho y otra de fondo. Desde hace cien años se posa en ella un avecilla y afila en ella su pico. Pues cuando haya desgastado toda la montaña, habrá transcurrido el primer segundo de la eternidad.
Entonces dijo el Rey:
- Has contestado a las tres preguntas como un verdadero sabio. En adelante vivirás en mi palacio y te consideraré como a mi propio hijo.
Olipa kerran paimenpoika, joka oli kuuluisa siitä, että hän osasi vastata viisaasti kaikkiin kysymyksiin. Maan kuningas kuuli hänestä kerrottavan, mutta ei uskonut näihin puheisiin, vaan kutsutti sen vuoksi pojan luokseen. Hän sanoi pojalle:
- Jos osaat vastata kolmeen kysymykseen, jotka asetan sinulle, niin otan sinut omaksi lapsekseni ja saat asua kuninkaallisessa linnassani.
- Mitkä ovat nuo kolme kysymystä? kysyi poika.
Kuningas sanoi:
- Ensimmäinen on: montako pisaraa vettä on valtameressä?
Poika vastasi:
- Herra kuningas, pysäyttäkää kaikki joet, niin ettei ainoakaan pisara enää juokse mereen, niin sitten sanon, montako vesipisaraa siinä on.
Kuningas sanoi:
- Toinen kysymys on: paljonko on tähtiä taivaan laella?
Paimenpoika sanoi:
- Antakaa minulle iso arkki paperia! - Sitten poika piirsi kynällä paperille niin paljon pieniä pisteitä, että niitä tuskin saattoi nähdä eikä lainkaan laskea, ja silmät menivät aivan sekaisin, kun niitä katseli. Sitten hän sanoi:
- Taivaalla on yhtä paljon tähtiä kuin pisteitä tällä paperilla, koettakaapa niitä laskea!
Mutta kukaan ei pystynyt siihen. Kuningas sanoi:
- Kolmas kysymys on: montako sekuntia on iäisyydessä?
Paimenpoika sanoi:
- Kaukana täältä on timanttivuori, joka on tunnin korkea, tunnin leveä ja tunnin syvä. Joka sadas vuosi tulee sinne pieni lintu ja hioo vuorta nokallaan. Kun koko timanttivuori on hiottu, niin silloin on ensimmäinen sekunti iäisyyttä kulunut loppuun.
Kuningas sanoi:
- Olet viisaasti ratkonut nämä kolme kysymystä, ja saat nyt jäädä asumaan kuninkaalliseen linnaani, ja minä otan sinut omaksi lapsekseni.




Compare dos idiomas:













Donations are welcomed & appreciated.


Thank you for your support.